Rehellisyydestä

Täydellinen rehellisyys on hemmetin vaikea juttu toteuttaa käytännön elämässä. Koitin sitä joskus. Saman kokeilun aikana koitin myös elää siten, että pitäisin kaikki lupaukseni, pienimmätkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lupaan tulla kolmelta, tulen silloin. En ennen, enkä varsinkaan jälkeen. Lupausten pitäminen tekee myös mielensä muuttamisen hankalaksi. Vähintään pitää ilmoittaa lupauksen vastaanottajalle, että mieli on muuttunut. 

Mutta tuosta valehtelusta. Ns. valkoisten valheiden välttäminen ei ole kovin hankalaa. Joskus toki tulee tiukkoja paikkoja, kun ei voi oikein kiertää kysymystä, muttei tahdo kertoa totuuttakaan. Hankalaa rehellisyydessä ovat juuri nuo totuuden kiertämiseen liittyvät asiat. Se, ettei voi sanoa "en tiedä", jos oikeasti tietääkin. Useinhan tuota käytetään silloin, kun ei jakseta selittää jotain asiaa pitkästi. On helpompi todeta "en tiedä", kuin höpistä pitkä litania. 

Tulisiko valehtelua sitten aina välttää? Jos kysyttäisiin eräältä kuuluisimmista moraaliteoreetikoista, Immanuel Kantilta, hän vastaisi, että kyllä tulisi. Tai ei varmaan tällä hetkellä vastaisi, vaan kysyjä saisi syytteen hautarauhan häirinnästä. Kant kuitenkin oli sitä mieltä, että koska valehtelun ei voi toivoa tulevan yleiseksi säännöksi, ei sitä saa harjoittaa missään tilanteessa. Jos murhamies kysyy sinulta vaimosi olinpaikkaa, on hänelle se kerrottava, olkoonkin että akka sen seurauksena on oleva entinen. Ehdoton kaveri tuo Immanu.

Myös liioittelu olisi kiellettyä, jos koittaisi pysyä aina rehellisenä. Ei voisi sanoa, että ulkona on aivan saatanan kylmä, jos siellä tosiassa oli vain hiukan normaalia viileämpää. Puhumattakaan vaikkapa sellaisesta ilmauksesta kuin "paras ikinä".

Kaiken kaikkiaan, täydellinen rehellisyys on sekä ylimaallisen vaikeaa, että pirun tylsää. Mistä pääsemmekin tämänkertaisen juttumme pointtiin. En aio pysytellä totuudessa tämän blogin kirjoituksissa. Aion toteuttaa taitelijan vapauttani, eli jauhaa paskaa minkä kerkeän. Aion tehdä sitä melkoisesti enemmän kuin normaalielämässäni teen, koska en viitsi kirjoittaa niin tylsästi kuin mitä oikeasti olen. Olen kuitenkin sen verran rehellinen, että paljastan tämän näin etukäteen. Jos siis tulen kertomaan, että olen syönyt tänään kuusi kiloa jauhelihaa, saattaa oikeasti olla, että lihaa on kulunut vain 1,3 kiloa. Ettäs kehtaan.